Euroopan komissio hyväksyi tänään vuotuisen laajentumispaketin. Se sisältää yksityiskohtaiset arviot Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian, Georgian, Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Turkin tilanteesta ja edistymisestä EU-jäsenyyden valmistelussa. Arviointien ohella annetaan suosituksia ja ohjeistusta uudistusten tärkeysjärjestyksestä.
Laajentuminen on historiallinen tilaisuus sekä liittyville maille että nykyisille jäsenmaille ja koko EU:lle. Isompi ja vahvempi unioni tarjoaa huomattavia sosioekonomisia, poliittisia ja turvallisuuteen liittyviä etuja.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen: ”Jännittyneen geopoliittisen tilanteen vuoksi on entistäkin tärkeämpää saattaa päätökseen maanosamme yhdentyminen yhteisten demokratian ja oikeusvaltion arvojen mukaisesti. Olemme viime vuosina ottaneet jo aimo askelia uusien jäsenmaiden integroimiseksi. Myös uudelle komissiolle laajentuminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä painopisteistä.”
Laajentumisprosessi perustuu edelleen ansioihin, ja sen tahti riippuu kunkin kumppanimaan aidosta edistymisestä. Tämä edellyttää määrätietoisuutta: maiden on toteutettava kaikilla EU:n lainsäädännön aloilla peruuttamattomia uudistuksia, joissa painottuvat laajentumisprosessin perusasiat. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusarvot ovat jatkossakin EU:n laajentumispolitiikan kulmakiviä; EU-jäsenyys on strateginen valinta.
Laajentumisprosessi sai uutta vauhtia vuosina 2023 ja 2024. Perusasioita koskevien neuvottelulukujen temaattinen kokonaisuus avattiin Albanian kanssa 15. lokakuuta 2024. Liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa aloitettiin kesäkuussa 2024 silloin ensimmäistä kertaa järjestetyissä hallitustenvälisissä konferensseissa. Montenegro on täyttänyt oikeusvaltiota koskeville neuvotteluluvuille asetetut välitavoitteet, mikä pohjustaa useampien lukujen sulkemista toistaiseksi. Eurooppa-neuvosto päätti maaliskuussa 2024 aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Arviointiprosessi saatiin päätökseen sekä Albanian että Pohjois-Makedonian osalta vuoden 2023 lopussa.
Hallitustenvälinen konferenssi vahvisti kesäkuussa 2024, että Montenegro täyttää kaiken kaikkiaan oikeusvaltiota koskeville luvuille 23 ja 24 asetetut välitavoitteet, mikä mahdollistaa useampien lukujen sulkemisen toistaiseksi, kunhan niille asetetut edellytykset täyttyvät. Oikeusvaltion ja oikeuslaitoksen suhteen tarvitaan lisäedistystä.
Komissio vahvistaa arvionsa, jonka mukaan Serbia on täyttänyt temaattisen kokonaisuuden nro 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu) avaamisedellytykset. Serbian odotetaan seuraavan vuoden aikana nopeuttavan EU-jäsenyyteen liittyvien uudistusten täytäntöönpanoa kautta linjan ja keskittyvän erityisesti oikeusvaltiota koskeviin välitavoitteisiin. Sen on myös varmistettava aidot toimintaedellytykset kansalaisyhteiskunnalle ja tiedonvälitykselle ja torjuttava disinformaatiota ja ulkomaista tiedonmanipulointia uskottavasti.
Albanian osalta komissio ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että neuvottelut perusasioita koskevasta temaattisesta kokonaisuudesta päästiin aloittamaan toisessa hallitustenvälisessä konferenssissa, joka järjestettiin 15. lokakuuta 2024. On äärimmäisen tärkeää, että viranomaiset vauhdittavat EU-jäsenyyteen liittyviä uudistuksia erityisesti oikeusvaltioperiaatteen osalta ja kerryttävät näyttöä lainvalvonnasta yleisesti, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta sekä perusoikeuksien, kuten median vapauden, omaisuuden suojan ja vähemmistöjen oikeuksien, edistämisestä.
Pohjois-Makedonian on jatkettava EU:hun liittyvien uudistusten toteuttamista erityisesti perusasioiden temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvien oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta. Luottamusta oikeusjärjestelmään on vahvistettava. EU:n säännöstö on jaettu kuuteen temaattisen kokonaisuuteen; niiden kaikkien arviointiprosessit saatiin päätökseen joulukuussa 2023.
Bosnia ja Hertsegovina on saanut aikaan konkreettisia tuloksia muun muassa muuttoliikkeen hallinnassa, mukautumalla kaikilta osin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä antamalla lainsäädäntöä oikeuslaitoksen lahjomattomuudesta, rahanpesun torjunnasta ja eturistiriidoista. Eurooppa-neuvosto päätti maaliskuussa 2024 aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Komissio valmistelee neuvottelukehystä, jonka neuvosto hyväksyy heti, kun kaikki lokakuussa 2022 annetussa komission suosituksessa esitetyt asiaankuuluvat toimet on toteutettu.
Kosovo jätti EU-jäsenyyshakemuksen joulukuussa 2022. Komissio on valmis laatimaan lausunnon Kosovon jäsenyyshakemuksesta heti, kun neuvosto sitä pyytää. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on tapahtunut edistystä ja liiketoimintaympäristö on parantunut. Kosovon kansalaisten viisumivapaus tuli voimaan 1. tammikuuta 2024. Kosovon on tehtävä enemmän oikeusvaltioperiaatteen juurruttamiseksi, julkishallinnon vahvistamiseksi ja sananvapauden turvaamiseksi.
Liittymisneuvottelujen aloittaminen Ukrainan kanssa on ollut tärkeä tunnustus maalle sen päättäväisyydestä jatkaa EU-jäsenyyteen liittyviä uudistuksia. Ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi järjestettiin kesäkuussa 2024, minkä jälkeen EU:n säännöstön analyyttinen arviointi on edennyt sujuvasti. Komissio toivoo voivansa aloittaa temaattisia kokonaisuuksia koskevat neuvottelut mahdollisimman pian vuonna 2025 edellyttäen, että Ukraina täyttää kaikki ehdot. Neuvottelut aloitetaan perusasioita koskevasta kokonaisuudesta.
Liittymisneuvottelujen aloittaminen Moldovan kanssa on ollut tärkeä tunnustus maalle sen päättäväisyydestä jatkaa EU-jäsenyyteen liittyviä uudistuksia huolimatta Venäjän jatkuvasta sekaantumisesta ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksista. Ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi järjestettiin kesäkuussa 2024, minkä jälkeen EU:n säännöstön analyyttinen arviointi on edennyt sujuvasti. Komissio toivoo voivansa aloittaa temaattisia kokonaisuuksia koskevat neuvottelut mahdollisimman pian vuonna 2025 edellyttäen, että Moldova täyttää kaikki ehdot. Neuvottelut aloitetaan perusasioita koskevasta kokonaisuudesta.
Joulukuussa 2023 Eurooppa-neuvosto myönsi Georgialle ehdokasmaan aseman, mutta liittymisprosessi on tosiasiallisesti keskeytetty maan hallituksen keväästä 2024 lähtien noudattaman linjan vuoksi. Georgian kansalaiset äänestivät parlamenttivaaleissa 26. lokakuuta 2024. Etyjin alaisuudessa toimivan demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) johtama kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta totesi alustavissa havainnoissaan useita puutteita vaaleissa, jotka käytiin jännittyneessä ja erittäin polarisoituneessa tilanteessa. Havaittuja puutteita ovat muun muassa tuoreet vaaliprosessia koskevat lakimuutokset, äänestyssalaisuuden lukuisat vaarantumiset, vaalimenettelyn epäjohdonmukaisuudet sekä äänestäjien pelottelu ja painostus. Ne kaikki heikensivät kansalaisten luottamusta prosessiin. Alustavat havainnot vahvistavat, että tarvitaan kattava vaaliuudistus, jota koskeva suositus on annettu aiemminkin.
Turkki on ehdokasmaa ja EU:n tärkeä kumppani. Liittymisneuvottelut Turkin kanssa ovat kuitenkin olleet pysähdyksissä vuodesta 2018 neuvoston päätöksen mukaisesti. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen, myös oikeuslaitoksen riippumattomuuden, suhteen on edelleen vakavia huolenaiheita. Oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva vuoropuhelu on jatkossakin erottamaton osa EU:n ja Turkin suhteita. Eurooppa-neuvoston huhtikuussa 2024 antaman strategisen ohjauksen johdosta yhteistyötä Turkin kanssa on jatkettu vähitellen, minkä lisäksi on ryhdytty konkreettisiin toimiin rakentavan keskustelun aloittamiseksi yhteisen edun mukaisista kysymyksistä.
Seuraavat vaiheet
Neuvoston tehtävänä on nyt tarkastella komission tänään antamia suosituksia ja tehdä päätöksiä laajentumisprosessin etenemisestä.
Taustaa
EU:n laajentuminen tuo kauaskantoisia sosioekonomisia hyötyjä EU:n nykyisille ja tuleville jäsenille. Kuluttajien määrän kasvu sisämarkkinoilla tarjoaa yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia laajentua ja käydä kauppaa vapaammin. On entistä tärkeämpää, että laajentumisprosessissa mukana olevat maat vauhdittavat rakenneuudistuksiaan, jotta niiden talous voisi kasvaa kestävästi keskipitkällä aikavälillä ja jotta ne edistyisivät EU-jäsenyyden taloudellisten kriteerien täyttämisessä. Tämä edellyttää toimivan markkinatalouden varmistamista ja kykyä selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Talouspolitiikalla olisi myös tuettava vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyviä kunnianhimoisia tavoitteita.
Uudet välineet vauhdittavat kumppanimaiden sosioekonomista kasvua. Liittymisprosessin vauhdittuessa EU tarjoaa joitakin sisämarkkinoiden etuja jo ennen jäsenyyttä ja antaa lisää taloudellista tukea, jotta kumppanit voivat integroitua asteittain ja ankkuroitua EU:hun. Menestyksiksi osoittautuneet talous- ja investointisuunnitelmat yhdessä Länsi-Balkanin 6 miljardin euron kasvusuunnitelman ja Ukrainan 50 miljardin euron tukivälineen kanssa kannustavat tekemään uudistuksia, joiden ytimessä ovat oikeuslaitos ja oikeusvaltioperiaate. Samassa hengessä komissio esitti 10. lokakuuta 2024 Moldovaa varten laaditun kasvusuunnitelman, johon sisältyvällä 1,8 miljardin euron uudistus- ja kasvutukivälineellä tuetaan maan sosioekonomisia uudistuksia ja lisätään investointeja.
Lisätietoa
Vuoden 2024 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta
Tietokooste liittymisprosessista
Yksityiskohtaiset havainnot ja suositukset maittain
Albania: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Bosnia ja Hertsegovina: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Kosovo: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Montenegro: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Pohjois-Makedonia: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Serbia: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Turkki: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Ukraina: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Moldova: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Georgia: Raportti; Maakohtainen tietokooste
Sitaatit
Jännittyneen geopoliittisen tilanteen vuoksi on entistäkin tärkeämpää saattaa päätökseen maanosamme yhdentyminen yhteisten demokratian ja oikeusvaltion arvojen mukaisesti. Olemme viime vuosina ottaneet jo aimo askelia uusien jäsenmaiden integroimiseksi. Myös uudelle komissiolle laajentuminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä painopisteistä.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen
Viittä viime vuotta ovat leimanneet ennennäkemättömät haasteet, jotka osoittavat, miten tärkeää on saada EU:n laajentumiselle uutta pontta. Kumppanimme ymmärtävät asian vakavuuden. EU-jäsenyys on strateginen valinta, nykytilanteessa enemmän kuin koskaan aiemmin. EU:n arvojen omaksuminen oikeusvaltioperiaatteesta alkaen sekä mukautuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ovat uudessa geopoliittisessa tilanteessa uskottavin tapa, jolla maa voi ilmaista strategisen suuntautumisensa. Ansioihin perustuvan prosessin avulla rakennamme unionista yhdessä vahvemman.
Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Josep Borrell
Laajentuminen on geostrateginen investointi rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja koko maanosan sosioekonomiseen kasvuun. Vuotuinen laajentumispaketti on tosiasioihin perustuva ja oikeudenmukainen arvio kumppaneidemme edistymisestä. Lisäksi siinä annetaan selkeitä ohjeita, jotka auttavat kumppaneita ymmärtämään, minkätyyppisiä uudistuksia vauhdittamalla ne voivat edetä nopeammin kohti EU-jäsenyyttä. Talous- ja investointisuunnitelmien, Ukrainan tukivälineen sekä Länsi-Balkanin ja Moldovan kasvusuunnitelmien ansiosta meillä on nyt uusia välineitä, joilla maita autetaan nopeuttamaan uudistuksia ja sosioekonomista lähentymistä EU:hun osana niiden jäsenyysvalmisteluja.
Naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komission jäsen Olivér Várhelyi
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 30. lokakuuta 2024
- Laatija
- Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto